Samovaari ja huopatossu

Kirjoittaminen on ammatillisen tekstityön ohella vahva osa minua. Kaikki alkoi korona-aikana, jolloin muut harrastukset jäivät tauolle. Tätä nykyä puurran erilaisten tekstien parissa sekä työ- että vapaa-ajallani.

Uusin kokeilu on omakustanne, jonka tein juuri BoD-palvelun kautta yhteistyössä Yrjö Laineen kanssa. Palvelu on helppo ja edullinen, ja kannen ja taiton voi tehdä valmiilla pohjilla itse.

Keräsimme sotia edeltävistä Laatokka-lehdistä Yrjänä-nimimerkin takana kirjoittaneen teräväkynäisen pakinoitsijan juttuja ja kokosimme ne kattaukseksi vaiheista, jotka kärjistyivät Stalinin vainoihin Neuvosto-Karjalassa. Sisällissodan hävinneet punasuomalaiset ja Karjala-kuumeen tartuttamat amerikansuomalaiset lähtivät innoissaan Neuvosto-Karjalaan rakentamaan omaa ihanneyhteiskuntaansa mutta joutuivat lopulta ankarien vainojen ja teloitusten kohteiksi.

Pakinat on julkaistu kirjassa sellaisinaan kielivirheineen päivineen.  Pahimmat painovirhepaholaiset on kuitenkin poistettu ja tekstiä tiivistetty lukemisen helpottamiseksi. Kielen normit ja konventiot ovat muuttuneet jonkin verran historian kuluessa, eikä ollut tarkoituksenmukaista oikolukea pakinoita. Kielellisestikin ne edustavat kaikkine puutteineen hyvin 1920–30-lukujen ajan kuvaa.

Eräs mielenkiintoinen silmiinpistävä kieliseikka on, että Yrjänä puhuu itsestään monikon ensimmäisessä persoonassa, kuten tuohon aikaan oli tapana.

Jäämme jännittyneenä seuraamaan, sotatapahtumien kehittymistä läheisessä idässä.

Kuolinkamppailussaan kiemurtelevan Suomen kapitalismin äänitorveksi ristii Petroskoin lehti tämän vanhan Laatokan. Se syyttää meitä mielettömästä raivosta, vaikka olemme hyvinkin rauhallisessa mielentilassa nämä pakinamme kirjoittaneet. Olemme muka rohjenneet syvästi loukata heidän punaisia ylhäisyyksiään Gyllingiä, Kuusista ja Manneria…

Sanastosta löytyy runsaasti venäjän kielen vaikutusta, ja olenkin suomentanut tällaiset sanat kirjan alaviitteisiin lukemisen helpottamiseksi. Aikalaisille kyseinen terminologia oli yleensä tuttua varsinkin Raja-Karjalassa. Alla muutama esimerkki:

balrakki = renki

bednjakki = köyhä talonpoika

kolhoosnikka = kolhoosilainen

rokuli = laiminlyöty työpäivä

sapiska = muistiinpano, kirjaus

sovetti = neuvosto

svaboda = vapaus